Heippa!
Jonkun verran lupailin tuosssa aiemmin julkaisevani kuvia ennen ja jälkeen muokkauksen. Kuvia on tässä postauksessa vain kaksi, mutta tulevaisuudessa teen myös mielelläni lisää tällaisia postauksia. Sen kummemmin en tule selostamaan mitä kuville on tehty vaan annetaan kuvien puhua puolestaan.
Editointiohjelmana tosin ilmainen GIMP, ehkä joku päivä ostan sen himoitsemani photoshopin ja lightroomin!
Ensimmäisenä tuossa kuvakokeilu postauksessakin nähty kovasti muokattu knabbstupper kuva.
 |
| Suoraan kamerasta |
 |
| Muokattu |
Sitten vähän vähemmän muokattu kuva. Mallina papon musta shireori.
 |
| Suoraan kamerasta |
 |
| Muokattu |
Siinä ne sitten olivat! Onko teillä jotain vinkkejä muokkaamisen suhteen? Kummat kuvat ovat mielestänne parempia, muokatut vai muokkamattomat?
Vinkit ja mieltymykset nyt ovat aina yksilökohtaisia, mutta tuohon paremmuusjuttuun voisin höläyttää jotain. Ensinnäkin, minusta kuvan pitää olla ensisijaisesti itse kuvattu sen sijaan, että se muokattaisiin liian kauas alkuperäisestä - täten sen tulee olla paranneltu eikä... no, muokattu. Käsittely vissiin on sitä parantelua ja muokkaaminen virallisesti vähän rankempaa räpeltämistä, mistä jo saakin nähdä ettei se ole sellaisena kamerasta tullut. Teoriassa se jälkikäsittelykin silti on muokkaamista joten on ihan loogista, että kyseistä sanaa myös käytetään, vaikka kuvaa vain säätäisi hiukan.
VastaaPoistaPidän luonnollisuudesta, millä en meinaa niinkään sitä että värit tai valot olisivat juuri samanlaiset kuin todellisessa tilanteessa tai ettei kuvaa käsiteltäisi lainkaan - tarkoitan sitä, että kuva pidetään mahdollisimman koskemattomana. Muokata (jees, sorrun tuohon sanaan itsekin :D) voi enempikin sillä syyllä, että niin kuvasta saa sellaisen mitä yritti ottaa mutta johon kameran kyvyt eivät riittäneet (minulla tämä liittyy kontrastiin, yhtäkään kameraa ei vissiin tehdä vahvoille kontrasteille... Tai sitten en ole tavannut sellaista kameraa). Muutenkin se, että kuvaa tosiaan nimenomaan parannellaan vastaamaan kuvaajan toiveita, on ihan OK, jos kuva ei ilman tätä ole sopivanlainen.
Tykkään tuosta muokatun shirekuvan sinisestä sävystä ja nahkeasta kontrastista. Tulee semmone vanhanaikanen tunnelma, josta paljon tykkään. Sävyt, kontrasti ja croppaus nyt ovatkin ne perusjutut mitä itsekin liki jokaiselle kuvalle teen.
Ja mitä käsittelyohjelmiin tulee, miusta sen ei tarvitse maksaa mitään jos se toimii. Gimpistä ei minulla ole mitään kokemusta mutta aika yleinen se kai on, perustoimiva kuten moni muukin ohjelma.
Sitten pikku vinkkinen... Paljas hyllymäinen taso muuttuu ehkä kuvauksellisemmaksi taustaksi kun siihen virittää kankaan, johon ei anna tulla kulmia (laittaa klemmareilla luonnoskirjan takapahviin kiinni ja nostaa seinää vasten). Kankaita kannattaa olla eri värisiä erilaisia kohteita ja tunnelmia ajatellen. :)
Näinhän minäkin taidan sen sanan käsittää, mutta muokkaus on ehkä ns. ylätermi ja käsittää niin kuvan muokkauksen kuin jälkikäsittelynkin.Siksi käytän lähinnä sitä sanaa.
PoistaItse säädän yleensä värisävyjä aina riippuen kuvasta. Pienoismalleissa pyrin saamaan esiin mallin värit mahdollisimman aitoina, sillä usein suoraan kamerasta ne värit eivät ole ohan sitä mitä haluan. Muissa kuvissa (esim elukkakuvissa) teen paljonkin rajumpia muokkauksia esimerkiksi yhdestä viimeaikoina ottamastani kuvasta editoin pois tuon hyllyn jolla usein pienoismalleja kuvaan. Rajaan kuvia aika vähän, itse tykkään jättää kuviin paljon tilaa.
Oon antanut tuon hyllyn olla tuollainen, sillä henkilökohtaisesti olen kyllä ihan ytkännyt siitä. Voisi sitä jonkun kankaan kanssa testata. Joku päivä haluaisin tehdä sellaisen kunnon kuvausjutun jossa olisi joku kiva maisema (tai vaikka sitten niin, että sitä maisemaa voisi vaihdella) jonka olisin itse kuvannut. Se saisi sitten sopia kaiken kokoisten mallien kanssa. Kaikkeen ei valitettavasti ole aikaa, rahaa tai esimerkiksi tilaa säilyttää.