Pienoismallihevosharrastajan tunnusmerkit

Heips!

Afuzen ja minun projektia tehdessäni sain inspiraatiota tähän postaukseen. (Itse projektista tulee kyllä infoa myöhemmin... jahka se edistyy tarpeeksi pitkälle/valmiiksi. Vielä ollaan sellaisessa vaiheessa, että pidän suuni kiinni.) Tänään siis kerron asioita, joiden avulla tunnistaa pienoismallihevosharrastaja. Osa kohdista on ihan minun päästäni, osaan olen saanut ainakin inspiraatiota keskusteluistani Afuzen kanssa.

HstgPorkkana

1. Pienoismallihevosharrastajalle on yksi lähestulkoon varma merkki: hänen kotinsa on täynnä pieniä (yleensä) muovisia hevosia. 
2. Pienoismallihevoset oikeasti valtaavat kaiken. - Siis ne vain leviävät. Ensin niitä on pari kappaletta jossain hyllyssä. Sitten kohta ne vievät koko hyllyn. Seuraavaksi ne leviävät hyllyltä toiselle ja lopulta niitä löytyy suunnilleen jokaiselta pinnalta jossa niitä on turvallista pitää. 
3. Kerää kaiken mikä menisi muuten roskiin. -  Siis, uskokaa minua. Se yksi pahvilaatikko voi tulla vielä tarpeeseen! Ja sitten toisaalta se vanha nahkatakki on ehdottomasti käyttökelpoinen. Ja kuka nyt ei säilöisi jokaisen pahvilaatikon "ikkunamuoveja"?! Niistähän voi tehdä vaikka mitä. (Tässä hyvä vinkki: jos suunnittelette koskaan tekevänne esim. tallin, niin säästäkää esim. breyerin paketeissa olevat muovit. Niistä saa hyviä ikkunanlaseja.)
4. Henkilön kotona on vähintään yksi pieni ja muovinen hevonen joka on paloiteltu. -  Joko sen pää on irti, yksi jalka on parissa osassa tai sitten siltä on vähintään irroitettu häntä tai korvat. Note: Älä huolestu! Kyseessä on tarkoitus tehdä siitä hevosesta vieläkin hienompi. Tosin tarkoituksen saavuttamisessa menee toisinaan uskomattoman kauan. Se kyllä tapahtuu, usko vaan.
5. Sinä et saa koskea niitä pieniä hevosia. - Siis, älä koske niihin. Kuitenkin onnistut tönäisemään jotakuta ja sitten ne kaikki kaatuvat. Tuloksena on hyvin vihainen pienoismallihevosharrastaja. Toivokin, ettei yksikään malli saanut itseensä pienintäkään naarmua tai jälkeä. Toinen vaihtoehto, joka kuitenkin toteutuu, on se että kätesi ovat likaiset. Siis oikeasti, kellään ei ole niin puhtaita käsiä, että hän voi pienoismallihevosiin niillä koskea. 
6. Jos mainitset kyseessä olevan leluja, niin saat osaksesi luennon ja saarnan yhteissovituksen. - Ne eivät ole leluja! Ne ovat pienoismallihevosia. Sitten saat kuulla myös niiden hinnasta, josta päästäänkin seuraavaan:
7. Älä ihmettele, kuka maksaa niin paljon muovisesta hevosesta. - Tämä voi johtaa hyvin vihaiseen mallariin. Mallari inhoa ihmisiä, jotka aliarvioivat heidän mallejaan.
8. Oudot ostoslistat. - Mallarin ostoslista kuulostaa välillä siltä, kuin hän aikoisi tehdä jotain hyvin epäilyttävää. Hänen täytyy saada mahdollisimman paksua rautalankaa, massaa, liimaa, dremel, hiontapaperia, foliota, maalia... Ja jos tämä ei vielä kuulosta tarpeeksi pahalta, niin mallari puhuu kuitenkin jollekulle siitä, kuinka hän tarvitsee uhrin. Älä huoli; uhrit tarkoittavat vain sellaisia leluja, malleja tms. joista voi kustomoimalla tehdä vähintään siedettävän pienoismallihevosen.
9. Mistä vain saa hevosen. - Mallarin silmissä jokainen lelu tai asia on mahdollinen uusi pienoismallihevonen. Pitäkää tunnearvon omaavat vanhat lelunne poissa mallarin lähettyviltä.