Nykyhetkeen!

Koen varsin tarpeelliseksi nyt kirjoittaa ns. kuulumispostauksen. Onhan tässä kulunut aika kauan taukoiluissani. Vaikka nyt olen onneksi päivittänyt blogia jo jonkun verran niin haluan todella päivittää teidät nykytilanteeseen.

Easily Enchanting "Esteri", postausta tästä pojasta tulossa myöhemmin

Niin, mallailuni on kokenut paljon sitten syksyn, koska muukin elämäni on. Tällä hetkellä asiat ovat periaatteessa hyvin muussa elämässä; minua odottaa opiskelupaikka syksyllä, niin sanotun pääharrastukseni eli koirien suhteen asiat ovat kondiksessa ja mikä tämän blogin kannalta tärkeintä, minulla on mahikset mallailla satasella.

Mallini ovat puolen vuoden sisään kokeneet KAKSI muuttoa, ensin kerrostaloon ja sitten takaisin tänne äitini luokse omakotitaloon. Samassa kaupungissa ollaan silti pysytty. Nyt kuitenkin tänne takaisin muutettuani on minulla vielä entistä paremmat mahikset mallailla. Ensinnäkin huoneessani on peräti kaksi työpöytää. Toinen, pienempi, saa nyt olla pöytä opiskeluilleni ja kasveilleni. Toinen on ISO verrattuna siihen mitä olen tottunut. Se on mallailupöytä-nimeä kantava pöytä.
 

Kerrostaloasunnossa oli työpöytä jonkun aikaa tämän näköinen

 Tuolla ihanalla isolla pöydällä asustaa äitini ompelukone, joten minulla on jatkuva pääsy ompelukoneelle. Lisäksi siinä on ihana nivelletty pöytälamppu, jonka valon voin ohjata juuri sinne minne tarvitsen. Pöydällä olisi tilaa samalla kustomoida, tehdä varusteita ja kuvata, niin tilava se on. Olen aivan onnessani siitä ja rakastunut siihen!

Toki tämä huoneeni on kookas, täällä kun on kahdelle pöydälle tilaa niin, ettei tämä ole edes ahdas. Täällä mahtuu silti vaikka treenaamaan koirien kanssa. Mallikaappi on ihanasti mallailupöydän vieressä ja melko keskiössä täällä. Pystyn siis katselemaan mallejani paljon, se on asia jota arvostan. Lisäksi täällä on kaapissa tilaa kankaille, sängyn alla vanhoille schleich-talleille yms. Uhreille oma laatikko ja jopa useampi tyhjä hylly! Tyhjät hyllyt tosin ovat seinähyllyjä, ja enää en niille malleja aio laittaa, mutta tarkoitukseni on siirtää kirjahyllyistä tavaraa niihin ja omistaa malleille tilaa niistä. Kirjahyllyt ovat vankempaa tekoa ja ikean suosittua billy-sarjaa. Monella mallarilla on kyseisen sarjan hyllyt malleille, ja ovathan ne kätsät! Niihin saa ylös lisähyllyn ja lasiovetkin.

Kuvituskuvaa schleich-lehmästä. Kuvituskuvia pitäisi kuvata enemmän tällaisiinhöpöttelyjulkaisuihin

Täällä on siis tilaa ja mahdollisuuksia harrastaa. Tämän takia olen päättänyt toteuttaa erään pitkäaikaisen haaveeni ja rakentaa tallin skaalassa traditional. Puulevyä pitää siis hankkia, ja sitten isäpuoleni tekee tallille ulkokuoren. Sen jälkeen pääsen itse rakentamaan karsinoita yms. Suunnitelmia on jo runsaasti ja materiaalejakin olen hankkinut. Haaveilen kovasti tallista, jotta saan kuville taustaa ja muutoinkin lisää mallailuuni. Suunnitelmissa on kanssa kuunvaihteen jälkeen tilata nukkeja, ja modelliversumini alkaa muotoutua todella.

Olen erittäin innoissani kaikista suunnitelmistani ja mahdollisuuksistani. Nyt vielä, kun vietän kesän sairauslomalla kotona, on minulla aikaa mallailla.

Kuvituskuva

Kokoelmani koko on karttunut, siitä on suunnitteilla tarkempaa postausta ja pitäisi kokoelmasivujakin päivitellä. Ostin kauan haaveilemani Kodin ja classic-skaalan Malikin. Nyt mietin kovasti aivot savuten minkä mallin haluan seuraavaksi kartuttamaan kokoelmaani. Varsoja minulla ei vielä traditional-skaalassa ole, joten sellaiset houkuttelisivat. Voinko rukoilla pienoismallijumalilta, että Lahjakkaan varastoon tulisi haluamani setti pian?

Ajattelin, että teen kunnon huonekierroksen, jossa esittelen kunnolla miten harrastus on vallannut heti kunhan saan pari juttua kuntoon täällä. Pitää pistää esim tarvikelaatikko seinälle ja hankkia kankaille yms lisää säilytyskoreja. Lisäksi kirjahyllyni aion käydä läpi jotta saan niitä omistettua pienoismalleille! Näitä kuvia siis sitten kun on sen aika.

Kuolaimettomat suitset skaalassa traditional

Heips! Tänään syntyi toiset suitseni skaalassa traditional ikinä. En ole syvimmiltäni varusteiden tekijä, mieluummin kustomoin tai teen muuta. Nyt kuitenkin iski oikeanlainen olo ja googlettelun jälkeen tuli eteeni kivat kuolaimettomat suitset jotka halusin toteuttaa. Oikeassa elämässä vastustan kuolaimien käyttöä hevosilla, mutta modellimaailmassani niitäkin on silti käytössä.

Suunnitelmissa on tässä seuraavana isona projektina talli skaalassa traditional ja ostoslistalla nukkeja. Joten ehkä alkaa olla aika suunnitella tarkemmin maailmaa. Haluan maailmaani ratsastajan joka ei käytä kuolaimia, raippoja tai muita mielestäni kyseenalaisia välineitä. Toki vastapainoksi tarvitaan kanssa niitä, jotka kohtelevat hevosta väärin, ihan omaksi mielenosoituksekseni. Lisäksi haluan mahdollisuuden maailmalleni olla mahdollisimman realistinen.

Mutta, sitten ne suitset! Mallina käytin Globus-merkkisiä suitsia. Olen joskus keppihevosharrastusaikanani vastaavat tehnyt keppihevosilleni! (Linkki mallisuitsiin!) Haasteita tuli matkan varrelle, varsinkaan kun en varsinaisesti ole mikään varustehirmu. Kuitenkin olen lopputulokseen ihan tyytyväinen, ehkä minäkin nyt jaksaisin jatkossa tehdä lisää varusteita?

Nämä suitset vaativat pientä aivopähkäilyä pukemiseen, Afuze viittasi minulle että hänen tekemät suitset olisi vaikea pukea. Noh, täytynee sinne tehdä vertailuksi tällaiset suitset. Afuzen tekemät suitset ovat mielestäni helppo pukea näihin verrattuna. Ja niin! Kuvissa ohjat ovat Afuzen kädenjälkeä, en alkanut omia väsäämään koska laiskuus jne.

Kuvat on muuten sitten otettu vain nopeasti työpöydälläni ja työvalon alla. Kiinnostaisi tietää meneekö tällaiset kuvat läpi vai pitääkö jatkossakin kasata suosiolla kuvausstudio taustalle?

 Uskoisitteko jos kertoisin, että suitsien vaikein osa on tuo otsapannassa oleva metalliasia? En sen nimeä tiedä mutta tuskailin sen tekemisen kanssa! Mallina tosiaan on tietääkseni breyerin isointa moldia edustava BHR Bryants Jake eli omassa kokoelmassani Heartbreak Armageddon! Lempinimi on Jakke, joka juontaakin mallinimeen. Mutta siis, moldin ollessa kookas, ovat suitsetkin isot. Kolmiviikkoisella koiranpennullani on saman kokoinen pää kuin tällä pienoismallilla!

 Olen itseasiassa jonkun kerran jopa ratsastanut hevosta vastaavilla suitsilla! Livenä on siis tällaisia tullut koskettua ja käsiteltyä, joka on minulle harvinaista. Enhän ole ratsastaja ja ratsastanut hevosta elämässäni alle 20 kertaa.

Nyt on itseeni tyytyväinen olo, kun on tullut tällaiset tehtyä. Ylitin itseni tässä, suitsia olen monta kertaa alkanut tekemään, mutta sitten aina luovuttanut. Nyt riitti kärsivällisyys ja energia tehdä nämä loppuun asti. Sitten kun keksisi vielä miten tehdä satuloita, niin mallimaailmani alkaisi sisältää kaikkea tarvittavaa!

Hometown Calling

Kyllä riittää malleja, joita en ole blogittanut... Rykäisen näitä nyt kasan mahdollisimman pian "pois alta" niin päästään keskittymään muihin juttuihin ja saadaan blogi ajan tasalle. Tänään vuorossa Breyerin American Pharoah moldissa Ruffian. Sculptaajana jälleen Susan Carlton Sifton. Mold on tilanviejä, mutta ansaitsee ehdottomasti kaiken viemänsä tilan.

Omassa kokoelmassani tämä malli on nimeltään Hometown Calling eli tutummin Kutsu. Kutsu on malli, jolle kuvat eivät tee sen ansaitsemaa kunniaa. Tämä on malli jonka näytän tutuilleni, kertoakseni mikä on pienoismalli. Tämä on nimittäin malli, jonka näen liikkuvan silmieni edessä jos katson sitä sekuntia pidempään. Niin elossa ja aito se on.

Tällä pojalla on todella rikas väritys, jota en saa kuviin millään vangittua. Se on yksi syitä sille, että julkaisen siitä vasta nyt. Tuntui, etten koskaan saanut kuvia onnistumaan. Ei nämäkään kuvat huippuja ole, mutta pakko saada tästä pojasta kuvia maailmalle! Kutsulla on yksi pieni tähti, muutoin se on ihanan yksinkertainen (mutta niin herkullinen!) väritykseltään. Lisäksi kivana lisänä sillä on maalattu ruskea silmät. Malli on portrait-malli kuuluisasta hevosesta, ja sen jalustassa lukeekin kyseisen hevosen nimi kullalla.

Pienoismallihevosharrastajatyypit

Heips!

Tänään ajattelin vitsailla meidän kaikkien kustannuksella. Älkää kuitenkaan ottako tätäkään tekstiä liian tosissanne. Itse sanoisin olevani eniten kustomoija tai bloggaaja. Kuka sinä olet? Tai onko muita tyyppejä, jotka jäivät minulta väliin?

Hienostelija- Hienostelijan kokoelmaan ei vahingossakaan pääse OF-malleja. Hän ostaa vain resineitä, special runeja tai muita erikoisia ja kalliita malleja. Usein hienostelijat ovat harrastaneet hyvinkin pitkään. He omistavat jokaisen lempitekijäsi (sculptors, kustomoijat jne) malleja, ja heidän kokoelmansa saavat jokaisen ei-hienostelijan huokailemaan peräänsä.

Aloittelija- Aloittelija on vasta aloittanut keräilyn ja hänelle käy yleensä melkein mikä vain muovinen elikko josta suunnilleen tunnistaa sen lajin. Aloittelijaa hämmentävät niin lyhenteet kuin moni muukin asia, onneksi harrastuksemme parissa yleensä kysymällä saa vastauksia. Aloittelijalla on harvemmin ns. hienojen merkkien hevosia, vaan usein heillä on lähinnä schleichejä. Aloittelijan ei kannata kuitenkaan huolia: Jokainen on joskus ollut aloittelija!

Hamstraaja- Hamstraajan kokoelma on valtava ja hän ostaakin jokaisen eteensä osuvan mallin. Hän myös haluaa jokaisen mallin. Hamstraaja ei ymmärrä sanontaa "laatu korvaa määrän" ja kelpuuttaakin kokoelmaansa siis about mitä vain. Hamstrauskaan ei haittaa, varsinkaan jos omaat kuvaajan lahjoja ja kuvaat malleista hyviä kuvia muille ;).

Varustehullu- Varustehullun jokaisella mallilla on omat varusteensa. Aina parempi jos sama malli omistaa useamman varustesetin. Varustehullu hukkuukin varusteisiin, ja huolehtii varusteistaan välillä paremmin kuin malleistaan. Varustehullu jaksaa piipertää varusteita tunnista toiseen ja hänen mielestään on absolutely okay maksaakin satoja euroja yhdesta satulasta.

Perfomance- tai näyttelyhullu- Hankkii kaiken kokoelmaansa aina malleista varusteisiin sillä perusteella, miten ne sopisivat näyttelyihin. Usein nämä eivät osta malleja joiden eivät usko pärjäävään näyttelyissä. Heidän mallinsa ovat lähes poikkeuksetta LSQ sillä mitä huonompikuntoisilla tekisi?

Ammattilainen- Onnekas yksilö joka pystyy elättämään itsensä pienoismallihevosilla. Ammattilaisilla on lähes poikkeuksetta hyvin pitkä historia ja he ovat tehneet paljon töitä. Heiltä myös löytyy tavattoman paljon tietoa.

Maailmanluoja- Maailmanluojalla löytyy rekvisiittaa vaikka muille jakaa. Hänen jokaisella mallillaan on tiedot sisältäen nimet, luonteet jne. Usein hän myös omistaa vähintään yhden pienoismallitallin ja nukkeja.

Kuvaajat- Heille mallit ovat kuvauskohde, mallien tulee olla kuvauksellisia ja mallit joista ei tähän ole turhauttavat (pystyn henk.koht. samaistumaan liikaa tähän... nytkin Tango odottaa hyllyssä sitä, että keksin kuinka siitä saisi kuvia). He usein miettivät myös esimerkiksi sitä, onko heillä samantyyppisiä malleja jo. Kuvista tulisi nimittäin tylsiä jos heillä olisi vain yhden värisiä hevosia tai hevosia vain yhdessä asennossa.

Blogaajat- (Tai lähinnä minä sekä jossain määrin myös Afuze.) Blogaaja kuvaa harrastuksensa joka vaiheen tai tuskailee sitä kuinka jokin asia unohtui kuvata. He kiroavat sitä, kuinka harrastuksesta ei ole tarpeeksi hyviä blogeja ja yrittävät sitten itse paikata tätä huutavaa pulaa. Heillä on pakkomielle kirjoittaa jokaisesta harrastuksen puolesta. Äläkä vain koskaan mene lukemaan heidän välisiään keskusteluja, ne sisältävät luvattoman paljon tuskailua aiheesta blogit ja blogaus. Aktiivimallaajia jotka yrittävät tunkea harrastustaan joka raosta.

Kustomoija- Kustomoijalla on aina kerralla ainakin 10 mallia kesken. Hän omistaa ison laatikon uhreja, mutta suurimman osan tulevaisuus ei ole vielä edes tiedossa. Kustomoijan ostoslista on loputon, sillä aina on jokin materiaali loppu tai jokin uusi erikoinen projekti mielessä.

Cliffside Playtime

Kokoelmaa pitää blogittaa, olen siinä jäljessä. Joten tänään saatte kuvia mallista jonka sain 2018 (?) joululahjaksi... Kyllä, kokoelmani päivitys on niin paljon jäljessä! Hupsistakeikkaa.

Mold on trotting arabian mare eli weather girl. Sculptaaja Brigitte Eberl, eli yksi suosikkejani. Mallin nimi on Rhapsody in Black, minun kokoelmassani Cliffside Playtime tai Kliffi. Hirveän paljon breyer tekee oreja ja ruunia, joten on mukavaa kun tämä on tamma. Niitä on minulla traditional-skaalassa vain kolme!

Tämä mold on todella herkku ja mallikin. Yksinkertainen on kaunista, eikä Kliffi ole mustaksi hevoseksi edes mitenkään "tylsä". Sillä on yksi sukka, ja söpöt naamamerkit joista tarkempaa kuvaa alempana. Kliffillä on erityisesti alhaaltapäin jotenkin todella söpö ilme, koko hevonen muistuttaa minua edesmenneestä isovillakoirastani. 

 Kliffin korvat ovat eri suuntiin, ja siinä on useita muitakin yksityiskohtia jotka tekevät juuri tästä mallista (yleisesti moldin lisäksi) ehdottomasti omistamisen arvoisen. Ja pitäähän se olla edes yksi musta traditional-skaalassa!

Ja jotta tämä julkaisu olisi vähän mielenkiintoisempi vielä niin kuvat Kliffistä tekemäni riimu päässä. Ensimmäinen tuon mallin riimu, en edes muista milloin olen tuon väsännyt. Pitänee lisääkin tehdä kuitenkin.

Käytössä Afuzen tekemä riimunnaru, joka tullut tradessa (josta pitää blogittaa, katsotaan saanko milloin aikaiseksi!). Ajattelin muutoinkin tehdä kohta erikseen ihan kuulumispostauksen ja päivittää asioista, en halua tunkea niitä kuitenkaan tähän tekstiin. Tämä saa olla yksinään Kliffin esittely. Tulossa on sitten nyt kuusi muuta traditionalin esittelyä, yksi classic, ja kasa muita hevosia. Lisäksi suunnitelmissa on esimerkiksi mallailun suojavarusteista postaaminen yms. Otan mielelläni postausehdotuksia vastaan!

Yritän myös opetella taas kirjoittamaan, liian pitkä tauko ei tee näköjään tässä hyvää...