lauantai 28. tammikuuta 2017

Kuvakokeiluja

Heips!
Mulla on ollut jo jonkin aikaa mielessä eräänlainen valokuvauskokeilu, ja tänään vihdoin päätin tän kokeilun tehdä. Nyt saatte siis mun tyylistä poikkeavia kuvia.
Yritin siis saada "studiokuvia" eli kuvia mustalla taustalla. Kuvaustilanteessa kuvista tuli jo kovin tummia, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Haasteena oli valotusajan säätäminen. Milloin kuvaan tulee liikaa valoa? Milloin liian vähän? Kuinka saa taustasta mahdollisimman tumman, niin että hevonen valottuu tarpeeksi? Loppusilaus tapahtuikin kuvaeditorin puolella. Mulla oli harvinaisen hauskaa editoidessa, sillä tein niin erilaista muokkausta. Yleensä lähinnä säädän värejä, kirkkautta ja kontrastia ja sitten heitän päälle tuon "vesileiman" (voisi ehkä joku päivä vaivautua tekemään ihan kunnon vesileiman). Nyt säädin ensin kirkkautta ja kontrastia. Ensimmäisessä kuvassa mietin liikaa kokonaisuutta, mutta sitten tajusin, että pelkkään malliin keskittyminen riittää alkuun. Tausta nimittäin säädetään sitten erikseen. Sitten säätelin värejä niinkuin normaaleissa kuvissa (ylensä säädän kuviini enemmän punaisuutta, keltaisuutta ja vihreää jos mallit ovat lämpimänvärisiä, kylmänvärisiin säädän hiukan punaisuutta, vihreyttä ja sinistä). Kun olin tyytyväinen siihen miltä malli näytti kuvassa valitsin taustan ja säädin siitä tumman. Sitten vain "vesileima" kuvaan mukaan ja kuvan tallennus.
Niinkuin aina, olivat kuvat suoraan kamerasta jotain aivan muuta kuin millaisina te ne näette. Kuvaeditointi on yleensä mielestäni tylsin vaihe, mutta se on aivan yhtä tärkeä kuin se itse kuvausvaihe. Joku päivä voisi hankkia photoshopin niin pääsisi muokkaamaan vielä enemmän ja paremmin!
Mutta, nyt sitten niitä kuvia. Kuvissa näkyvien mallien tiedot lisään kokoelma-sivun alle sitten seuraavaksi.
Kuvissa lähinnä schleichejä, mutta myös yksi breyer.
 Tässä ja alla schleichin arabitamma. Näissä olisin halunnut kyllä tuon tamman vähän valaistuneemmaksi, nyt tummat alueet tammasta ovat hiukan liian tummat.

 Schleichin haflinger varsa. Tässä tausta on hiukan liian vaalea, mutta en vointu tehdä siitä yhtään tummempaa ilman, että se olisi pilannut tuota varsaa tässä kuvassa.
Schleichin knabstrubber ori. Tästa kuvasta tykkään ehkä eniten. Jotenkin tässä vaan on sitä fiilistä, jota mä näihin kuviin halusin.
Scleichin vuono-ori. Taidan tykätä vetää värejä pikkusen överiksi. Tykkään todella voimakakista kontrasteista ja lämmöstä kuvissa. Tämän kuvan säätäminen oli haasteellista.
Tämä on ehkä vähiten suosikkini kuvista. (Lisäksi laatu taisi mennä todella surkeaksi!) Vaikka periaatteessa tämmöisten kuavilussa, vaaleat mallit toimivat parhaiten, niin silti tämän yrityksen myötä totean, että ainakaan minä en saa näistä kuvista hyviä täysin valkoisilla malleilla.

Mitä tykkäsitte tällaisesta vähän erilaisesta postauksesta? Oliko mielenkiintoinen, vai pitäisikö mun jättää tällainen editointi yms. höpötys vastaisuudessa väliin? Vai haluatteko kenties enemmän kuvaukseen liittyviä postauksia? Mikä on kuvista suosikkisi? (Ajattelin, että voisin ainakin jossain postauksessa näyttää teille miten erilaisia ne kuvat ovat suoraan kamerasta ja editoinnin jälkeen. Lisäksi kuvausvinkkipostausta suunnittelen. Toisaala voisin sitten kun teen uuden banenrin tehdä postauksen vaikka siitä kuinka bannerini syntyvät?)

8 kommenttia:

  1. Aah, tutun näköstä. Pehmeää, tummaa ja lämmintä. Sain ite samantyyppisiä kuvia kauan sitten varmaan aika erilaisella tekniikalla (paperilla himmennetty salama, jonka edessä pidin värillistä muovinpalaa tms. joka oli riittävän läpikuultava värjätäkseen valon). Nostanen hattua niille jotka uskaltaa lähteä noiden suljinaikojen ynnä muiden kanssa ihan erikseen leikkimään, itse en niistä oikein mitään tajua vaikka joskus yritänkin ja saatan perusjutut tietää.

    Tuossa knabstruppikuvassa on miusta rajaus eniten kohillaan, tai siis se on "sulava" koska hevosen jalat häivyttyypi mustuuteen eikä rajaudu näkyvästi pois niiku muissa kuvissa. Se on myös sopivan keskellä valtaamassa noin puolet kuva-alasta samalla, kun naaman edessä on reilusti "poistumistilaa".

    Ennen-jälkeen -kuvapostaus voisi olla ihan mielenkiintoinen. Jotain vastaavaa oon ite luonnostellu jo kauan (ylipäänsä hevosmallien kuvaamiseen liittyviä tekstejä... niitä on keskeneräisenä hirveä läjä).
    Olis kans näin rajausfanaatikkona (tai ylipäänsä oikeaoppisuus- ja jälkikäsittelyfanaatikkona) lystikästä nähdä miten teikäläinen mieluiten rajailee, jos on vaikka omia mieltymyksiä ja rutiineja mitä siinä kuvaustilanteessa pitää suorittaa että on itse kuviinsa tyytyväinen.

    Vielä yksi ehdotus: kehitä pienoismallikuvahaaste! :D (Idea tuli netistä ja siitä, että itelläni on kans ollu jotain tuommosta suunnitteilla.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankin järkkärin ni onhan noiden kanssa pakko säätää :D Järkkärihän on käytännössä aivan turhaa rahanhaaskausta jos ei asetuksien kanssa oikeesti säädä. Manuaalilla kuvaan, puolet kuvista sitten epäonnistuu, mutta kyllä siinä oppiikin.
      Rajauksessa on oikeaoppisuuksia, mutta itse menen vähän sieltä mistä itse haluan :D Mutta, aivan oikeessa oot rajausten suhteen ja en sen tajunnut ainakaan tuossa arabikuvassa olevan ongelma, mutta nyt alkoi häiritsemään :D Tuo varsa on tarkoituksella rajattu just noin, sillä keskipiste on kuitenkin se turpa ja katse. Vuoniskuvassa oli pakko rajata noin typerästi, sillä alareunassa oli vähän kuvaan kuulumattomia asioita. Kuitenkin muuten pidin kuvasta, joten en halunnut sitä poiskaan karsia. Kauheesti en kyllä editoidessa kuvia tykkää rajata, vaan yleensä katson nämä asiat kuvaushetkellä. Kohde ei kuitenkaan ole liikkuva, joten voin sen asian kanssa hinkata vaikka kuinka kauan.
      Rajaukset yms. on kyllä sellaisia asioita, että niihin on oikeat säännöt jne. mutta koen niiden olevan kuitenkin vähän makuasioita, ja itse tykkään usein sellaisista ei-oikeaoppisista kuvista usein jopa enemmän. (Esimerkiksi yksi viimevuoden suosikki koirakuviani on aivan typerästi vino, mutta jotenkin se antaa sille kuvalle sitä jotain. Fanaatikot olis varmaan kuvan hylänneet, mutta minä en >:D)
      Pienoismallihaasteita oon halunnut jo pidempään tehdä. Näissä tietty oon jättänyt usein tekemättä, kun on tuntunut ettei meitä aiheesta blogaajia tarpeeksi ole. Taidanpa kuitenkin sellaista alkaa suunnittelemaan.

      Poista
    2. Voin allekirjoittaa tuon faktan että järkkäri opettaa kuvaamaan. Niin miuleki kävi sillon ku semmosen hankin. Ja on se vaan ehdottomasti parempi kamera pienoismallikuvauksiin, oma pikkukamerani vaikka sinäsä laatuvehe onkin niin ei tallenna noista mitään oikeasti katseltavaa (ainakaan salaman kera). Nytki kerkesin sillä kuvata uusimman kustomini, mutta ne kuvat on niin kamalia ettei ihan niiden kuvien takia kauheasti kiinnosta vielä blogitekstiä sille hevoselle tehdä...

      Juu toki, nääki mitä mie selitin saattaa semisti olla ihan meikäläisen omia "ehdottomia sääntöjä", joskin toivon että niissä on pala ammattimaisuutta. Joskus se henkilökohtainen lempikuva on teknisesti täysi kökkö, joku siitä sitten vaan tekee semmosen että "parantaminen" pilaa sen. Parastahan on kuvata kuvat heti mahdollisimman laadukkaiksi, runsas jälkikäsittely kun menee järjellä ajatellen jo oikeasti muokkaamiseksi eikä näinollen kerrokaan kuvauskyvyistä enää mitään.

      Mietin kans että onko tuo keltainen/punertava sävy tarkoituksellinen? Juuri se voi tehdä sen oikean tunnelman, mutta mitä valkosempi kohde on niin sitä vähemmän siihen yleensä kai toivoo "eltaantunutta" sävyä (mielipiteeni voi johtua siitä että kärsin kulahtaneisuudesta ennen ku ns. opin valokuvaamaan kunnolla). Miula on eräissä uusimmissa kuvissa just tommonen kellertävä sävy, koska joskus "oikeanlainen" eli neutraali yleissävy vaan on liian tylsä. Lisäksi jokin väri sopii toisinaan tunnelmaan, esimerkiksi "yökuvia" voi hyvin ottaa salamallakin niin että säätää valkotasapainon mahdollisimman siniseksi (sininen jostain syystä tummentaa). Samalla punanen voi näyttää mustemmalta tai hyvinkin voimakkaan punaselta, mikä kans näyttää miusta jännältä. ;)

      Mie en edes tiedä enkä aina välitä siitä mikä ammattitasolla on määritelty oikeaksi, en yksinkertasesti halua ajatella liian teknisesti kun kuvaan jotain omaksi riemukseni. Tietenkään eläimiä kuvatessa ei edes pysty rajaamaan ja sommittelemaan mitään kunnolla, jos kohde on tyypillisesti paljon liikkeessä (kissat ja koirat... Ja jyrsijät). Ainakaan ilman avustajaa joka sitä eläintä leikittää ja namittaa.

      Jos teet haasteen, saattasin sellaseen vastata... Oon huono haasteiden kanssa mutta mikäli olemattomilla resursseillani siihen kykenen niin sitten osallistun. :p Tavallaan toki nuo kysymyslitaniat jostakin teemasta ynnä muut semmoset on haasteita, mutta suomenkielisiä pienoismalliKUVAhaasteita ei hirveästi taida liikkua.

      Poista
    3. Kuten tuossa postauksessa lukeekin niin yleensä säädän lisää keltaisuutta ja punaisuutta. Tykkään kuvista jotka on hyvin voimakkaan värisiä (suuret kontrastit, kirkkaat värit, lämpö) ja noita tulee kuviin tarkoituksella tai tarkoituksettomasti lisättyä.
      Itse olen kyllä just samalla linjalla. Kuvaan pienoismalleja itseäni varten (ja tietty, että san blogiinkin kuvia)ja en välitä niin kiveen hakatuista säännöistä. Myöskin tykkään pienoismallien kanssa tutkailla mitä kaikkea voin editoimalla tehdä (ja harjoitella) ja kameran asetuskia. Se on mulle sellainne tilaisuus harjoitella.
      Kun kuvaan koiria niin aika pääasiallisesti kuvaan niitä kun ne leikkivät sekä sitten otan erilaisia palkintokuvia muistoksi sekä niiden tylsien "tänään meidän ***** (koiran virallinen nimi ja vanhemmat) oli siinä ja siinä näyttelyssä saaden *****"-tekstien rinnalle, siihen tyrkkää söpön kuvan koirasta palkintoineen niin jopa tuli mielenkiintosemmaks.
      Koirien kanssa en yleensä testaile ihan niin paljon, koska niitä kuvatessa haluan kuvien oikeasti onnistuvan niin jymähdän herkästi paikoilleen samojen vanhojen säätöjen kanssa.
      Tuossa aiemmin kyllä harkitsin tekeväni kuukausittaisia pienoismallikuvahaasteita. Kuitenkaan ainakaan itse en päivittäin pysty kuvaamaan saatika editoimaan lukion takia. Joten pitääpi keksiä jotain muuta.

      Poista
  2. Neljäs kuva on suosikkini :) Tosi kiva postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä voidaanki sitten jo todeta kyseisen kuvan olevan onnistunein :D
      Kiitos!

      Poista
  3. Jänskä postaus:) ihana toi schleichin arabi<3
    Ottaisin haasteen mielellään vastaan(;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään kanssa kovasti. Hankin sen typeränä vasta sen tuotannon päätyttyä niin siihen menikin sitten jo hiukan enemmän rahaa :D
      Haasteen tekeminen taitaa sitten olla mun ensimmäinne projektini heti kun saan koeviikon pois alta.

      Poista

Hengissä ollaan

 Mitä tänä hiljaisuuden aikana olen puuhaillut? No, vähän kaikkea. Rakastan syksyä ja talvea, vihdoin on pimeää ja sääkin on inhimillinen. N...